Äidillä on tosi pahoja suonikohjuja, tulleet jo aika nuorena ja niitä on sitten leikelty. Mullakin on molemmissa pohkeissa pienet suonikohjun alut, ne on tulleet jo joskus 12-vuotiaana. Eli suuri pelko on, että raskauden aikana niitä tulee. Liikuntahan noihin auttaa ja koiraperheessä tuleekin melkein päivittäin käveltyä pitkiä lenkkejä. Tukisukkahousut ostin joskus, mutta kiristi liikaa niin en tykännyt käyttää. Täytyy kuitenkin ostaa sitten kunnolliset, kun se aika koittaa. Myös voiteita ja yrttejä (esim. nokkonen) suositellaan.

Googlemmalla saa aika karmivan näköisiä kuvia raskausarvista. Onneksi nuo vaalenevat ja melkein häviävät ajan myötä eikä kaikille tietenkään tule noin pahoja tai välttämättä ollenkaan arpia. Lueskelin, että arpia voi estää juomalla paljon vettä, liikkumalla, rasvaamalla erityisesti kaakaovoiteella (esim. Body shop), oliiviöljyä sisältävällä rasvalla tai manteliöljyllä sekä syömällä terveellisesti. Ja tietysti on kaikenlaisia voiteita (esim. Vichy, Biothermin Biovergetures, Weleda). Vaikka noi arvet tulee kyllä syvemmälle eikä periaatteessa rasvaus ylety sinne asti. Mutta eikai noista haittaakaan voi olla. Varmaan kuitenkin tärkeämpää on välttää ylimääräistä lihomista. Sen ei luulisi olevan ongelma, olen kokoa xs ja paino on aina pysytellyt 50kg lähettyvillä (pianoindeksi vähän yli 19). Pitää myös kysellä äidiltä, koska noihan on aika perinnöllisiä. Myös jossakin keskustelufoorumilla kehotettiin nukkumaan tyynyjen kanssa ja asettelemaan niitä vatsaa tukemaan, ettei iho turhaan veny yöllä. Muita keinoja ovat myös tukiliivi tai mahatuubi.

Mietin tuota haavaa, että minkä näköinen arpi siitä jää. Suomenkielisiä sivuja en löytänyt, mutta englanninkieliset hakusanat tuotti tulosta:

Galleria keisarinleikkauksen arvista

Mielestäni tosi nätin näköinen arpi tulee, mutta olin jotenkin kuvitellut ettei se olisi noin iso (vai näyttääkö se vain noissa kuvissa?). Toisaalta olin myös kuvitellut, että se tulisi ylemmäs. Eihän tuo tuolta edes näy esim. bikineitä pidettäessä. Enemmän kauhistuttaa nuo raskausarvet. Niistä täytyykin kirjoitella sitten erikseen. Mutta lisää kuvia noista arvista löytyy googlettamalla (c-sektion scar tai cesarean scar). Esim. tässä on tosi huomaamattoman näköinen.

Onneksi on olemassa kaikenlaisia testejä, joilla voidaan kehitysvammaisuus huomata jo kohdussa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tuollaisessa tapauksessa tekisin abortin. En usko, että jaksaisin elää kehitysvammaisen lapsen kanssa. Uskon myös, että se on tälle lapsellekin palvelus. Tämä siis minun mielipiteeni.

Tädilläni ei ole omia lapsia vaan serkkuni ovat adoptoituja. Myös äidilläni on ollut jonkin verran ongelmia raskauksissaan. Ainakin kerran hänellä on ollut kohdun ulkopuolinen raskaus, jonka seurauksena lasten hankkiminen hänen osaltaan on ohi. Olenkin miettinyt itseäni, olenko mahdollisesti lapseton? Mitä, jos olen?

Niin kuin aiemmassa postauksessani kirjoitin, haluaisin yhteisen lapsen mieheni kanssa. Oma lapsi on niin iskostettu ajatuksiin. Eli se peruskaava: ensin löydetään elämän mies, sitten mennään kihloihin ja naimisiin ja hankitaan talo, sitten saadaan lapsia. Haluan myös kokea raskauden ja tuntea, kun oma lapsi kasvaa sisälläni. Mainitsin myös adoptiosta viime postauksessa. Omasta mielestäni adoptio on hyvä asia ja jos en voisi omia lapsia saada, valitsisin totta kai adoption. En kuitenkaan haluaisi adoptoida Suomesta. Tähän vaikuttaa omat kokemukseni eli nämä serkkuni ovat alkoholistiäidin lapsia ja kahdella kolmesta on adhd. Pelkään siis, että Suomesta adoptoidessa olisi tarjolla vain vastaavanlaisia lapsia. Sitä paitsi ajatus ihanasta pienestä kiinalaistytöstä on vastustamaton. :)

En sitten tiedä, kuinka helppoa olisi saada adoptiolapsi. Olemme aika nuoria molemmat, onkohan se joku este? Toisaalta mieheni on poliisi, joten olisimme varmasti luotettavia adoptiovanhempia. En kuitenkaan jaksaisi odottaa adoptiolasta kovin kauan, ajatus parin vuoden odotuksesta on liikaa. Toivotaan siis, ettei mitään ongelmia tule!

Minulla on ollut aika kauan ajatus, että haluaisin kaksi lasta. Nykyään kuitenkin olen tullut siihen tulokseen, että yksi lapsi saa riittää. Tämä on vähän ongelma, koska mieheni mielestä kolme lasta olisi hyvä luku. Toinen ongelma on siinä, että itse haluaisin tytön ja mieheni pojan/poikia. Tietenkään siihen ei voi itse vaikuttaa, että kumpaa sukupuolta se lapsi on, mutta toivoisin kuitenkin, että tämä ensimmäin (ja mahdollisesti ainoa lapsi) olisi tyttö.

Ajattelen aika paljon ympäristöä, joka heijastuu muun muassa syömiseeni (katso aiempi postaus kasvisruokavaliosta) ja siksi en haluaisi tähän maailmaan oikeastaan enää yhtään enempää ihmisiä tuhoamaan maapalloa. Perhe on minulle kuitenkin tärkeä, perusyksikkö, ja haluan yhteisen lapsen mieheni kanssa. Eli ainakin tässä asiassa aion olla itsekäs. Mielestäni kuitenkin suomalaiset voisivat hieman miettiä, että montako lasta hankkivat. Tämä maailma ei loppujen lopuksi ole kovin helppo paikka elää (nykyajatus, että kaikessa pitää olla hyvä ja nopea -> kiire, stressi jne.) ja varsinkin lapset tulevat kokemaan paljon muutoksia elämässään (tekniikan kehitys, räjähdysmäisesti lisääntyvä ihmiskunta -> maailma muuttuu hurjaa vauhtia). Onko sitten lapsilla edessään hyvä elämä? Mielestäni ihmiset voisivat avata silmänsä ja ajatella vähän nenäänsä pidemmälle.

Aina toitotetaan, että Suomen väkiluku laskee ja syntyvyyttä halutaan lisätä. Maailmassa on kuitenkin paljon orpoja tai hylättyjä lapsia, ehkä perheet voisivatkin hankkia vain sen yhden lapsen ja adoptoida lisää halutessaan. Kiinan systeemi, että sallitaan vain yksi lapsi per perhe on todella hyvä ja sitä voisi toteuttaa myös täällä Suomessa.

kätkytkuolema:

-alle 20 Suomessa per vuosi

-riski suurin 2-4kk vatsallaan nukkuvilla poikavauvoilla

-syitä useita

Lainaus Tieteen kuvalehdestä:

”Äkillistä kuolemaa on yritetty selittää monin tavoin, mutta mikään teoria ei ole pystynyt selittämään sitä tyhjentävästi. Nyt Yhdysvalloissa Seattlen lastensairaalassa tehdyn tutkimuksen perusteella arvellaan, että kohonnut kätkytkuoleman riski voitaisiin selvittää tavallisella kuulotestillä. Tutkijat vertasivat 32 kätkytkuolemaan menehtyneen lapsen kuulotestin tuloksia ainakin yksivuotiaaksi eläneiden lasten kuulotesteihin. Kuolleilla oikean korvan kuulo oli selvästi heikentynyt. kätkytkuolemassa lapsi menehtyy hengityksen pysähtymiseen nukkuessa. Hengitystä säätelevä aivojen alin osa, aivorungossa sijaitseva ydinjatke, sijaitsee lähellä sisäkorvaa. Tutkijat uskovat, että vauvan sisäkorva voi vaurioitua, jos synnytyksessä istukan verenpaine kohoaa niin korkeaksi, että se vaikuttaa myös sikiön verenpaineeseen. Silloin sikiön sisäkorvaa ja ydinjatketta ympäröivät verisuonet voivat revetä. Siksi vauvan ydinjatkeen hengityskeskus ei enää pysty reagoimaan, vaikka veren happi- ja hiilidioksidimäärät lähestyisivät riskirajaa.”

Tutkimus: tuuletin vähentää kätkytkuolemia

Tuoreen tutkimuksen mukaan kätkytkuolemia sattuu vähemmän, kun vauvan huoneessa on öisin tuuletin. Huonosti tuuletetussa huoneessa lapsen nenän ja suun paikkeille saattaa kasautua hiilidioksidia, minkä hengittäminen voi lisätä kätkytkuoleman riskiä. On mahdollista, että tuuletin estää tämän ja siten vähentää kätkytkuoleman vaaraa, tutkijat arvelevat.

Tutkimusta varten haastateltiin 185 äitiä, joiden lapsi oli kohdannut kätkytkuoleman ja 312 satunnaisesti valittua verrokkiäitiä.

Tuulettimen ilmastoimassa huoneessa nukkuneiden kätkytkuoleman riski oli noin 70 % pienempi kuin muiden. Vaikutus oli vielä suurempi, jos huoneen lämpötila oli ollut yli 21 celsiusastetta.

Myös monet tunnetut seikat liittyivät kätkytkuoleman riskiin. Kätkytkuolleista lähes 70 % oli nukutettu vatsalleen tai kyljelleen, mutta verrokkivauvoista vain 40 %. Tuttia oli käyttänyt vain 4 % kuolleista, mutta lähes neljännes verrokeista. Selvästi useammat olivat myös nukkuneet pehmeällä alustalla, heidän päänsä oli peittynyt peitolla tai tyynyllä ja he olivat todennäköisemmin nukkuneet viimeisen unensa jonkun muun kuin vanhempansa vieressä.

Tulosten perusteella huono ilmanvaihto saattaa olla yksi kätkytkuolemia lisäävä tekijä, ja sen vaikutus näyttäisi vähenevän, jos huoneessa on tuuletin. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Tukipaketti kätkytkuolemasta

Suosituksia kätkytkuolemasta

Olin juuri hoitamassa 14 kk ikäistä lasta. Tuntui, että vanhemmat pitivät hänellä tutin jatkuvasti suussa. Aloin sitten miettiä tuota tutin käyttöä ja yritinkin hoitopäivinä pitää tutin käytön vähäisenä. Ensimmäisenä päivänä poika oli hyvällä tuulella, eikä tarvittu tuttia koko päivänä. Toisena päivänä lapsi oli kovin itkuinen ja tutti oli pakko tyrkätä suuhun välillä. Tutin käyttö vaikuttaa mielestäni kuitenkin riippuvuudelta, ja sitähän se on. Kyllä lapsen mielestäni pitäisi osata rauhoittua ilman kumista lutkutintakin.

Tässä hyviä ja huonoja puolia tutin käytöstä sekä erilaisia suosituksia:

-suositukset vaihtelee: tutti vasta 2-6-viikkoiselle

-tutin käyttö pitää lopettaa viimeistään 2-vuotiaana, 3-vuotta ehdoton takaraja, 1-vuotiaallakin tutin käyttöä voi alkaa jo rajoittaa (Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen asiantuntija Helinä Keskinen)

-tutti voi altistaa purentavirheille

-tutti rauhoittaa

-ilman tuttia saattaa alkaa imeä peukaloa tai nyrkkiä

-tutista vieroittaminen voi olla hankalaa (helpompi kuitenkin kuin peukalon imemisen lopettaminen)

-tutin käyttö altistaa korvatulehduksille (tutkimus: J Pediatr (Rio J). 2006 March/April;82(2):87-96.), taustalla saattavat olla imemiseen liittyvät mekanismit mutta myös esimerkiksi päiväkodissa tutin lapsen suusta toiseen välittämät mikrobit.

-tutin käyttö vähentää kätkytkuoleman riskiä (tutin käyttö ehkä laskee heräämiskynnystä ja imeminen pitää hengitystiet auki)

Tutkimus tutin käytöstä:

Monissa tutkimuksissa tutin käytön on osoitettu vähentävän kätkytkuolemia, mutta useimmissa maissa tätä ei kuitenkaan ole mahdollisten haittavaikutusten pelossa suositeltu. Yhdysvaltalaiskatsauksessa on analysoitu tutkimuksia vuosilta 1966 – 2004, joissa on selvitetty tutin käytön yhteyttä kätkytkuolemaan. Kaikkiaan asetetut kriteerit täyttivät seitsemän tutkimusta.

Annettaessa vauvan nukkua tavallisen tutin kanssa kätkytkuoleman riski oli yli puolta pienempi kuin ilman tuttia. Tutkimusryhmä arvioi, että noin 2 700 vauvan tutin käyttö voisi periaatteessa ehkäistä yhden kätkytkuoleman. Rohkaisemalla vauvojen vanhempia tutin käyttöön erityisesti lasta nukutettaessa voitaisiin kätkytkuolemia vähentää. Tutin käytön voi aloittaa, kun imetys on vakiintunut. Tutkimusryhmän mielestä tutin käytöllä aina 12 kuukauden ikäiseksi asti näyttää olevan suotuisia vaikutuksia. Tutin käyttöä ei kuitenkaan tulisi jatkaa yli vuoden ikäisillä vauvoilla, koska se voi tällöin kohottaa välikorvan tulehduksen riskiä samalla, kun kätkytkuoleman todennäköisyys pienenee. Tutit tulisi myös aina pestä huolellisesti ja vaihtaa uuteen niiden rikkoutuessa.

 Lähde : Pediatrics, published online 10.10.2005

Olen ollut vasta vähän aikaa kasvissyöjä, mutta tarkoitus on jatkaa kasvissyöntiä myös raskauden aikana. Olen ovo-laktovegetaristi eli syön maito- ja munatuotteita. En kuitenkaan osta kaupasta juustoa tai maitoa vaan käytän aamiaismurojen kanssa soijamaitoa ja leivän päällä pelkkää kasvisrasvalevitettä. Koulussa syön sitten päivän pääaterian eli kasvisruokaa. Yritän valita aina vegaanisen vaihtoehdon, mutta syön myös ruokaa, jossa on kermaa, juustoa, maitoa tai munia. En kuitenkaan syö lihaa. Tosin tuokin vaihtelee, koska olen kasvissyönnissä niin alussa. Eli esim. riistaa voin maistaa. Ehdottomasti kiellettyjen listalla ovat kana, nauta, sika, lohi ja tonnikala. Mieluummin kuitenkin syön esim. tonnikalasalaattia kuin heitän sen roskiin. Eli jos jokin lihatuote on mieheltäni jäänyt jääkaappiin eikä itse sitä syö ennen kuin se menee pilalle (asuu tällä hetkellä eri paikkakunnalla), voin sen syödä. Pääasia on, että minun takiani ei ole eläimiä tapettu.

Vegaaniliiton sivuilta kopioin tietoa raskausajan kasvisruokavaliosta:

"Raskauden aikana lähes kaikkien ravintoaineiden tarve kasvaa. Odottava äiti tarvitsee ravinnostaan esimerkiksi enemmän kalsiumia, proteiinia ja foolihappoa. Monien ravintoaineiden imeytyminen kuitenkin tehostuu raskauden aikana. Energiantarve ei raskausaikana kasva paljon. Itse asiassa kaikki ylimääräiset ravinteet on pakattava noin 300 kilokaloriin päivässä. Kasvispohjaisissa ruokavalioissa on runsaasti rautaa. Raskausajan jälkipuoliskolla naisten raudan tarve on kuitenkin erittäin suuri ja rautavalmisteet saattavat olla tarpeen ruokavaliosta riippumatta. Lisäraudan tarpeesta saa ohjeita neuvolasta. Proteiinin tarve kasvaa raskausaikana noin 20 prosentilla, mutta tarpeen voi helposti täyttää kuluttamalla runsaasti proteiineja sisältäviä elintarvikkeita, kuten kokojyväviljaa, palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä. D-vitamiinia on useissa ruoissa vain niukasti, ellei sitä ole niihin erikseen lisätty. Elimistössä syntyy D-vitamiinia auringonvalon vaikutuksesta, mutta varsinkin talvella raskaana olevien naisten kannattaa syödä D-vitaminoituja ruokia. B12-vitamiinin riittävän saannin turvaaminen raskauden aikana on erittäin tärkeää. Sitä ei saa luotettavasti mistään kasvikunnan tuotteesta, joten raskaana ollessaan olisi hyvä käyttää B12-vitamiinilisiä tai vitaminoituja ruokia päivittäin."

Vegaaniliiton raskausesite, jossa paljon tietoa esim. vitamiineista.

Yleisesite kasvissyönnistä ja veganismista. Käsittelee kasvissyöntiä ravitsemuksen, raskausajan ja lasten, urheilun ja fennoveganismin osalta.

Ajatuksena on, että lapsikin söisi kasvisruokaa ainakin aluksi. Mieheni on kuitenkin sekasyöjä, joten tuskin pääsemme kompromissiin ja luultavaa onkin, että myös meidän lapsi/lapset syövät tulevaisuudessa lihaa.

Jos alatiesynnytys pelottaa, kannattaa pitää huolta oikeuksistaan. KAIKKI haluavat saavat suunnitellun sektion. Tämä on kirjattu lakiin (itsemääräämisoikeus).

Keskustelufoorumilta:

Itsemääräämisoikeus: laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), jonka 6 §:ssä sanotaan, että potilasta tulee hoitaa hänen kanssaan yhteisymmärryksessä. Samaisen lain 2 §: ssä (Määritelmät) annetaan potilaalle määritelmä: terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva henkilö. Laki koskee siis kaikkia terveydenhoitopalvelujen kohteena olevia henkilöitä, myös synnyttäjiä. Ei siis vain sairauksiin hoitoja saavia potilaita, kuten näissä sektio-keskusteluissa jotkut tahot usein yrittävät esittää. Linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920785?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=potilaan%20oikeuksista